keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Vauvakuplasta päivää

..vai pitäisikö sanoa, että sumusta..?
Sellainen olo meinaan on tässä jo tovin ollut, kuin ajaisi sumussa ilman valoja. Vauva-arki on yllättänyt uuvuttavuudellaan. Lähinnä tämä univeloista koostuva pöhnäinen olo on se mikä uuvuttaa. Aivokapasiteetti tuntuu heittävän koko ajan pakkasen puolella ja olen yllättänyt itseni useaan otteeseen tekemästä mitä hölmömpiä asioita. Muunmuassa olen seisonut koiranruokakupin kanssa vessassa ihmetellen, että mistä sitä ruokaa löydän vaikka varsin hyvin tiedän että ruokasäkki sijaitsee eteisen "tuulikaapissa", olen meinannut laittaa maitopurkkia kuiva-ainekaappiin jääkaapin sijaan ja kaikkea muuta todella järkevää.. =D Sekavasta olosta huolimatta nautin täysin siemauksin tuosta pienestä ihmisen alusta ja arjesta hänen kanssaan. <3 Ilman en voisi kuvitella elämääni eläväni.


Ens viikolla pikkumies täyttää jo 3kk. Siis 3KK????? Mihin tää aika menee? Juurihan se pieni palleroni oli viellä masussa ja juurihan se oli vastasyntyneenä sylissäni. Tämä alle 3kk vanha pikkumies kannattelee jo komeasti päätään, hymyilee leveästi ja jokeltelee. Ei viihdy selällään, muuta kuin nukkuessaan ja syödessään. Muutoin on oltava mahalteen tai mahdollisimman pystyssä, että voi tutkailla ympäristöään. Ihan parasta on kiivetä tai oikeastaan mönkiä äidin avustuksella äidin mahaa pitkin kohti olkapäätä mittarimatomaisesti. Mahalleen laitettaessa koittaa kovasti pungertaa etiepäin, harmi vain ettei kädet vielä ymmärrä jouduttaa etenemistä, vaan laahaavat perässä. Alle 2kk iässä kääntyiltiin jo selältä mahalleen pehmeällä sohvalla, mutta tämä taito unohdettiin kun alkoivat ikenet kutiamaan ja turpoamaan hampaiden tulon merkiksi. Nykyisin ei ole juurikaan enää mielenkiintoa edes yrittää kierrähtää ympäri. 
Esineisiin on alettu tässä muutaman viikon aikana jo tarttuilemaan ja etenkin äidin hiusleteistä on kiva kiskoa samalla kun temppuillaan sylissä. Jekkujakin monesti kehitellään huijaamalla äiti vaipanvaihtoon vaikka vaippa onkin ollut tyhjä, järkkäämällä pissaylläreitä vaipanvaihdon yhteydessä ja tekoitkujakin on väännetty saadakseen äidin huomion ja tämän saadessa rävähtää leveä hymy naamalle. Vaatteissa käytetään jo 62-68 kokoisia, useimmat jo taitavat olla tuota 68 kokoa. 


Yöt meillä menee vaihtelevasti. Hyvinä öinä mennään nukkumaan noin klo.22.00 ja herätään ensimmäisen kerran siinä 03-04 välistä, tankataan ja nukutaan muutama tunti ja herätään noin klo.6 uudelleen tankkaamaan, jonka jälkeen köllötellään äidin kainalossa enempi vähempi nukkuen muutama tunti.. Viime viikko oli unien puolesta ihan yhtä helvettiä kaikkien puolesta. Minulle ja pojalle tuli jokin ihme flunssa ja se haittasi molempien unia todella pahasti. Nukuttuja tunteja tuli yöllä maksimissaan yhteensä 4h ja se jos mikä verotti jaksamista. Mikään ollu niin kaameeta kun se, että saat pojan nukkumaan, saat itse silmät suljettua ja tadaa, poika herää n. tunnin päästä hinkkaamaan nyrkeillä ikeniä ja ei meinaa rauhoittua millään. Kun vihdoinkin saa pojan uudelleen nukkumaan, heräsi hän tunnin-parin päästä huutamaan kun ei saanut kunnolla henkeä nenän tukkoisuuden takia. Siinä sitten meni pitkä tovi kun koitti imuroida hysteerisesti huutavalta lapselta nenästä limaa poies nenäfriidalla, imettää edelleen sitä hysteeristä lasta joka ei meinaa yliväsymykseltä ja tukkoisuudeltaan rauhoittua syömään.. ja kun viimein sai pojan rauhoittumaan uudelleen unten maille heräsi hän jo taas parin tunnin päästä jälleen siihen tukkoisuuteen tai mahakipuun. Onneksi tukkoisuus on jo helpottanut pienellä ja muutamana yönä ollaan jälleen alettu nukkumaan niitä noin 4h-5h yhtäjaksoisia unia. Että äärimmäisen suuret hatunnostot heille jotka elävät koliikki tai refluksia lapsen kanssa, jonka takia joutuvat joka päivä taiteilemaan muutaman tunnin unien kanssa. <3 arvostan jaksamistanne <3
Päikkäreitä nukutaan hyvin hyvin vaihtelevasti. Välillä on niin kova hulina vaihe päällä, ettei meinata millään nukkua hyvä jos niitä yhtiäkään päikkäreitä. Toisina päivänä saatetaan hyvinkin nukkua kahdet vähän pidemmätkin päikkärit. Parhaimmat unet tulee ehdottomasti autossa ja kylässä ollessa =D Vieraskoree poika meillä! 

Persoonana poika on tosiaan hyvinkin iloinen tapaus. Hän ei ilman syytä pahemmin rätyä, vaipanvaihdon tarpeestakin antaa muutaman pienen varoitus äännähdyksen ennen kuin rupeaa enempi huutamaan. Nälästä hän onkin malttamattomampi tapaus. Hyvin paljon tuntuu olevan pohtiva persoona. Paljon tutkailee ja ihmettelee otsa kurtussa. 
On kyllä ollut opettavaiset 3kk olleet <3 Jos poika oppii koko ajan uusia juttuja niin oppii myös vanhemmatkin siinä sivussa. Itse olen ainakin oppinut paljon. Kärsivällisyyteni on kasvanut hurjasti, oppinut tekemään asioita yhdellä kädellä, on ollut ihanaa nauttia elämän pienistä iloista pojan kanssa, oivaltaa uusia juttuja, arvostaa vieläkin enempi arjen pikku juttuja. Oppinut tulemaan toimeen vähillä yöunilla =D Huomannut kuinka on sivuuttanut omat tarpeensa ja puolestaan laittanut pojan tarpeet omieni edelle. Muutenkin elämässäni on asiat saaneet ihan uudet mittasuhteet ja tärkeysjärjestykset, enkä koe että olisin mistään joutunut luopumaan, päin vastoin olen saanut enemmän kuin koskaan olisin voinut kuvitellakkaan. <3 <3


Tämmöistä tänne meille! Koitan palata mahdollisimman pian taasen kirjoittelemaan meidän kuulumisista. <3 Ihanaa loppu viikkoa kaikille sinne ruudun toiselle puolelle <3 <3

6 kommenttia:

  1. Voi näitä on niin kiva lukea :) Mulla oli tosi paljo samoja ajatuksia kun Kukkis syntyi.

    Meidän pieno vetelee kans jo 62-68 vaatteissa, vajaa kaks kuisena. Kauheeta kun nää kasvaa niin nopsaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläpä muuta sano, hirmuista vauhtia mennään ja tuntuu että saa koko ajan olla toteamassa joidenkin lemppari bodyjen kanssa, ettei tämäkään enää pojalle mahdu :`( <3 painaakin jo niin pirusti etenki turvakaukaloa kanniskellessa :D
      oho, teillä kans kasvaa myös hurjaa vauhtia <3 kohta saa juosta perässä :D (ei iha viä...)

      Poista
  2. Teillähän nukutaan hienosti, kun on noin pitkiä pätkiä. Meillä kolmikuisena söi kahden tunnin välein. :) Nyt 5-kuisena menee 2 kpl 3-4 tunnin pätkiä ja sitten aamulla reilun tunnin pätkiä pari. Ja joka ikinen aamu herättää joko isoveli tai pieni klo 7. :( Eilen tuli isoveli pomppimaan meidän sänkyyn klo 7:10 ja tänään heräsi pikkuinen klo 7:01. Isoveli sen sijaan heräsi tänään vasta 7:50 kun isin herätys soi. :(

    Tänään 5 kk neuvolassa oli pituutta 72 cm ja painoa 10170 g. Aivan järkyttävä kasvutahti 100 % tissimaidolla. :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu oon kyllä ollut onnekas kun noin hyvin on pojalle uni maistunu alusta asti mutta nyt on taasen ollut unirytmiin hakemista. Josko toivottavasti viel jossain vaiheessa :)

      Voi ei :( on varmasti rankkaa noin vähillä unilla! ja kun usein taitaa mennä unet ristiin vaavin ja taaperon kanssa!:( Jaksamisia hirmuisesti ja toivottavasti unet tasoittuisi jossain vaiheessa yksiin ja pidemmiksi pätkiksi <3 <3

      Oho, onpas huikeasti kasvanut, hieno juttu ^_^

      Poista